Sampo lehti kritiikki Susanna Mattila

Teatteri ReTen Perintö 
Uusi näytelmä upposi ensi-iltayleisöön kuin traktori jäihin.
Kahden miehen teatteriesitys, Teatteri ReTen Perintö on ajankohtainen kannanotto nykyisten hoivapalvelujen tilaan. Kantaesityksen yleisö antoikin kiitosta juuri ajankohtaisuudesta Karhumäen vanhalla kansakoululla.Näytelmä kertoo myös toisesta ruuhkavuosien jaksosta, joka koittaa, kun aikuiset läheiset tarvitsevat huolenpitoa tai kuolevat. Yleensä molempia yhtä aikaa.

Näytelmä alkaa tilanteesta, jossa kahden veljeksen isä on kuollut. Veljeksistä Erkki (Erkki Teittinen) on lääkäri, jonka mieli haahuilee vähän väliä omilla teillään. Taksiyrittäjä Jussi (Jussi Rekonen) on käytännöllinen yrittäjä, jonka terveyshuoletkin ovat käytännöllisiä: selkä alkaa reistata.
Vai onko selkäkipu pelkkä juoni saada sekoileva veli sairaalaan?

Tarinan elementit ovat kohdallaan. Isän kuolema saa veljekset liikkeelle, täytyy järjestää asianajajaa niin Suomeen kuin Espanjaan. Ja onhan isällä vielä yllätyskin veljesten varalle, jonka vain toinen veljeksistä on koko ajan tiennyt.
Traktorista riittää puhetta, mutta onko tärkeämpää saada se tietty traktori omaksi? Vai kenties yhdessä muistella isään ja traktoreihin liittyviä tarinoita.

Parhaimmillaan Erkki Teittisen teksti on silloin, kun päästään kertomaan juttuja. Veljekset muistelevat, kuinka isän traktori putosi jäihin. Ja mitä sitten tapahtuikaan. Tarinankerronta muuttuu välillä veljesten väliseksi kinasteluksi, ja yleisö odottaa tarinalle jatkoa lähes henkeään pidätellen.
Väliajan jälkeen näytelmässä lipsahdetaan ajankohtaisuuksiin eli pyrkimään lääkärin vastaanotolle. Tunnistettava tilanne, joka varmasti yleisössä olleille oli kaikille hyvin tuttu. On sekoileva läheinen, on oma selkä, joka uhkaa sanoa sopimuksensa irti. Tiettyyn ikään ehtineille arkitodellisuutta mitä suurimmassa määrin.

Iloinen yllätys ennen väliaikaa ja näytelmän lopuksi oli näytelmän musiikki. Erkki Teittinen esitti kaksi sävellystään katkelmiin Francoise Villonin runoista. Suomennokset olivat Veijo Meren. Teittinen kertoi säveltämisen olevan hänelle pään putsausta, jota hän on harrastanut pidempään. Villoin kirjoitti runonsa 1400-luvulla, mutta ne ovat edelleen yllättävän ajankohtaisia.

Perintö pohtii perintöjä, mutta myös ruuhkavuosien toista kierrosta. Rooleissa Jussi Rekonen ja Erkki Teittinen.